Suomalaisen metsäkeskustelun polarisoitumista itsessään ei ole tutkittu, mutta aihe mainitaan ikään kuin toteamuksena toisinaan esimerkiksi haastattelujen tai kirjoitusten yhteydessä. Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kirjoittaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin
Painajainen. Se oli ensimmäinen mieleeni tullut sana, kun uutiset raakkujoen tuhosta alkoivat levitä mediassa. Painajainen ennen kaikkea tuhansien erittäin uhanalaisten, liejuun tukehtuvien raakkujen ja suomalaisen
Monet suuret yritykset ovat jo melko hyviä tunnistamaan omia vaikutuksiaan ilmastoon ja asettamaan ilmastotavoitteita. Biodiversiteetin ja esimerkiksi metsäkadon osalta ollaan vielä melkoisella takamatkalla. Samaan aikaan
Precilience on uusi 10 miljoonan euron Horizon Europe -hanke, jossa kehitetään tarkkoja ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi yhdessä maa- ja metsätaloustoimijoiden, maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa Tanskan,
Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on tullut osaksi Suomen lainsäädäntöä uuden luonnonsuojelulain myötä. Kompensaatio tarjoaa keinon suojella ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Luontohaitan aiheuttajan, kuten yrityksen, tulee noudattaa lievennyshierarkiaa, jossa
Ympäristötieteilijä Krista Pokkinen aloittanut Luontoan luontoasiantuntijana. Hän tulee työskentelemään Luontoan asiakasprojekteissa ja erilaisissa hankkeissa, ja tuo niihin mukanaan uusinta ekologista osaamista tiedemaailmasta.
Luontoan koordinoima hanke Uudistava metsien käyttö kurkottaa kohti tulevaisuutta, jossa metsien käyttö on aidosti uudistavaa. Uskomme, että systeeminen muutos tarvitaan metsäluonnon elpymisen, mutta myös metsäteollisuuden taloudellisen menestyksen ja ihmisten hyvinvoinnin takia.
Ympäristöväittämät ja vastuullisuusviestintä puhuttavat eri organisaatioissa, kun regulaatio aiheen ympärillä kiristyy. Myös kuluttajat vaativat yksiselitteisempää markkinointia valintojensa tueksi. Luontoa järjesti yhdessä Laininen Law’n ja Nordic Offsetin kanssa ympäristöväittämiä ja -vastuuta käsitelleen aamiaistilaisuuden toukokuun alussa.
Luontoan Lauri Tammisen tytär, 13-vuotias Malla, teki koulunsa taksvärkkipäivän WWF:n hyväksi huhtikuun lopulla. Osan päivää Malla käytti Luontoan sparraajana, ja kirjoitti meille blogitekstin siitä, miltä luontokato 7-luokkalaisen silmin näyttää.
