Tuemme julkista sektoria maankäyttöä ohjaavien strategioiden ja selvitysten tekemisessä, luontovaikutusten arvioinnissa, ja luontojalanjäljen laskennassa. Asiakkaitamme ovat kaupungit, kunnat, sekä valtionhallinnon organisaatiot. Lisäksi osallistumme aktiivisesti tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tuottavat uutta tietoa ja työkaluja luontoa vahvistavaan liiketoimintaan. Hyödynnämme hankkeiden tuloksia ja viimeisintä tutkimustietoa kaikissa palveluissamme.
Liiketoiminnan luontovaikutukset ulottuvat raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen ja aina tuotteiden loppukäyttöön ja kierrätykseen saakka. Luontovaikutuksia mitataan ja todennetaan luontojalanjälkilaskennalla. Luontojalanjälki lasketaan hyödyntämällä tieteellisiä tietokantoja ja organisaation kirjanpitoa. Luontojalanjälkilaskennan edelläkävijä on Jyväskylän yliopisto, jonka kehittämää laskentamallia on hyödynnetty muun muassa S-ryhmän luontojalanjäljen laskentaan. Teemme tiivistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa laskentamenetelmän jalkauttamiseksi yrityksille ja luontovaikutusten laskentamenetelmien jatkokehittämiseksi.
Luontovaikutusten ymmärtäminen ja niiden mittaaminen ei ole vain vastuullisuus- tai mainekysymys vaan tärkeä osa organisaation strategiaa ja riskienhallintaa. Luontovaikutuksiin liittyy poikkeuksetta liiketoimintariskejä, jotka ovat merkittävimpiä sektoreilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista (esimerkiksi maa- ja metsätalous, elintarvike- ja tekstiiliteollisuus, energian tuotanto, rakennussektori). Useimmiten vaikutusten pienentäminen ja uudistavaan liiketoimintaan panostaminen avaavat myös mahdollisuuksia uusien markkinoiden tai kokonaan uusien palvelujen tai tuotteiden muodossa.
Hyödynnämme luontovaikutusten ja näihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa kansainvälisiä standardeja (muun muassa SBTN ja TNFD), jotka tarjoavat työlle yleisesti hyväksytyt raamit ja tukevat CSRD-kestävyysraportoinnin toteutuksessa.
Ekologinen kompensaatiossa ihmisen toiminnan aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla. Luontohaittojen aiheuttajan tulee aina toimia lieventämishierarkian mukaisesti, eli luontohaittoja tulee ensisijaisesti välttää ja vähentää, mahdollisuuksien mukaan korjata haitta-alueella, ja vasta viimeisenä jäljelle jäävä väistämätön luontohaitta tulee kompensoida.
Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä säädetään Suomen luonnonsuojelulaissa. Hyvitys tehdään joko tuottamalla luonnonarvoja tai suojeluhyvityksellä. Tuemme yrityksiä, kuntia ja maanomistajia luontoarvojen kartoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa sekä lain mukaisten hyvityssuunnitelmien laatimisessa.
Onnistuneet ratkaisut metsien- ja maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa luovat hyvinvointia sekä elinvoimaa, ja voivat samalla vaikuttaa positiivisesti luonnon tilaan. Hyvä maankäytön strategia ottaa huomioon asukkaiden arvot ja näkemykset, taloudelliset raamit, ja samanaikaisesti huomioi tavoitteet ilmastokestävälle ja luontoa vahvistavalle toiminnalle.
Hyödynnämme julkisen sektorin töissämme vahvaa kokemusta luontovaikutusten arvioinnista, sidosryhmä- ja fasilitointityöstä, sekä paikkatiedon hallinnasta. Maankäyttöä ohjaavien dokumenttien tulee myös olla helposti ymmärrettäviä ja omaksuttavia, joten panostamme töissämme visuaalisuuteen ja selkeyteen.
Vesiensuojelu on usein tasapainoilua maa- ja metsätalouden tuotantoedellytysten turvaamisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, tulva- ja kuivuusriskeihin varautumisen, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen ja veden puhtauden säilyttämisen välillä. Tehokkaat vesiensuojelutoimet suunnitellaan valuma-aluetasolla, huomioiden metsät, pellot, rakennetut ja luonnontilaiset alueet. Tuemme maa- ja metsätalouden toimijoita vesiensuojelutoimien suunnittelussa tehden tiivistä yhteistyötä ELY-keskusten, Baltic Sea Action Groupin, ja muiden vesienhoidon sidosryhmien kanssa.
Teemme tutkimusyhteistyötä johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, sekä osallistumme aktiivisesti erilaisiin asiantuntijapaneeleihin. Tutustu alla käynnissä oleviin hankkeisiimme.
Precilience-hankkeessa olemme mukana tuottamassa tehokkaita ja tieteeseen perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutoksen kiihdyttämien riskien hallintaan maa- ja metsätaloudessa Euroopan boreaalisilla alueilla. Hankkeessa tunnistetaan riskejä, ennustetaan ja mallinnetaan niiden taloudellisia vaikutuksia sekä luodaan ja testataan riskinhallintatyökaluja ja -strategioita. Luontoa tuottaa hankkeen sidosryhmäpalvelut, mukaan lukien teollisten arvoketjujen osallistaminen hankkeeseen. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen osallistuu johtavia tutkimusorganisaatioita ja muita sidosryhmiä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta ja Saksasta. Hanketta rahoittaa EU Horizon -ohjelma, ja se toteutetaan vuosina 2024-2028.
Lue lisää Precilience-hankkeesta.
Uudistava metsien käyttö -hankkeessa määrittelemme ekologisen tutkimuksen ja sidosryhmädialogin kautta, mitä uudistava liiketoiminta metsävarojen ja metsien tuottamien ekosysteemipalvelujen käytön kontekstissa merkitsee. Lisäksi luomme uusinta tutkimustietoa hyödyntäen kriteerit ekologisesti ja sosiaalisesti uudistavalle metsien käytölle. Hanke toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana, ja sen yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän Yliopisto ja vastuullisuuskonsultointiyhtiö Third Rock. Hankkeelle on myönnetty Koneen Säätiön Metsän puolella -rahoitus.
Lue lisää Uudistava metsien käyttö -hankkeesta uutisesta ja blogistamme, sekä hankkeen omilta verkkosivuilta.
Tietosuojaseloste/Evästeet – Kotisivut: kraak.fi
