Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on tullut osaksi Suomen lainsäädäntöä uuden luonnonsuojelulain myötä. Kompensaatio tarjoaa keinon suojella ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.
Luontohaitan aiheuttajan, kuten yrityksen, tulee noudattaa lievennyshierarkiaa, jossa ensisijaisena tavoitteena on luontohaittojen välttäminen. Mikäli haittojen välttäminen ei ole mahdollista, on haittoja pyrittävä lieventämään ja korjaamaan ne samassa paikassa, missä ne ovat syntyneet. Jos näiden toimenpiteiden jälkeen luonnon monimuotoisuus edelleen heikentyy, voidaan turvautua ekologiseen kompensaatioon. Suomessa mahdollisuuksia järkevään ekologisen kompensaatioon on esimerkiksi kuntien maankäytön suunnittelussa.
Kompensoinnin toteuttamiseksi alueen luontoarvot tulee kartoittaa tarkasti ja kattavasti. Tämä vähentää tarvetta lisäselvityksille ja niistä aiheutuville kustannuksille. Lisäksi on laskettava luontohaitat sekä hyvitettävän alueen määrä. Tähän vaikuttavat muun muassa tuhotun tai heikennetyn alueen luontotyyppien ja lajien uhanalaisuus sekä luontoarvojen laatu. Kuntasektorilla maankäytön suunnitteluun liittyy aina luontoselvityksiä, jotka jo nykyisellään tukevat mahdollisia kompensaatiohankkeita. Nykyisissä selvityksissä on kuitenkin runsaasti laadullisia eroja, eivätkä ne yksistään sisällä riittävästi tietoa ekologisen kompensaation toteutukseen.
Ekologisen kompensaation merkittävä haaste on laskennan epävarmuus. Koska erilaiset laskentajärjestelmät voivat tuottaa erilaisia tuloksia, yhtenäisen laskentajärjestelmän luominen olisi tärkeää. Tämä mahdollistaisi luotettavan vertailun eri kompensaatiohankkeiden välillä.
Yritykset voivat lisätä ekologista vaikuttavuuttaan kompensoimalla aiheuttamiaan luontohaittoja, mutta kompensoinnin tulee olla pysyvää ja lisäistä (eli tuottaa hyötyjä, jotka ilman kompensaatiohanketta eivät olisi syntyneet). Kompensaatiotoimien toteutuksessa tulee myös ottaa huomioon aikaviive syntyvässä luontohyödyssä. Kompensaatio vaatii seurantaa sekä suunnittelu- ja toteutusvaiheessa että sen jälkeen, jotta halutut tulokset luonnon monimuotoisuuden suojelussa saavutetaan.
Yritysten kannattaa jo nyt tehdä kattavia luontoselvityksiä, jotta ne ovat valmiita mahdollisiin kompensaatiotoimenpiteisiin tulevaisuudessa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kompensaatiomahdollisuus anna yrityksille lupaa tuhota luontoa sillä verukkeella, että tuhotut luontoarvot kompensoidaan myöhemmin (engl. licence to trash).
Ekologinen kompensaatio voi toimia tehokkaana työkaluna yritysten vastuullisuustyössä. Kompensaatiota hyödyntämällä yritykset voivat paitsi parantaa omaa ekologista jalanjälkeään ja vastuullisuuttaan, myös edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja jopa parantamista. Ekologisen kompensaation sisällyttäminen yritysten toimintastrategioihin luo myös kilpailuedun vastuullisen liiketoiminnan korostuessa ja tarjoaa mahdollisuuden kantaa vastuuta ympäristöstä ja sen tilasta.
Teksti: Krista Pokkinen
Krista työskentelee Luontoan luontoasiantuntijana. Hän on tehnyt pro gradu -tutkielmansa kaavoituksen luontoselvitysten riittävyydestä ekologisessa kompensaatiossa Jyväskylän yliopistossa.
Kuva: Anne Nygård on Unsplash