Luontovaikutusten ymmärtäminen ja niiden mittaaminen ei ole vain vastuullisuus- tai mainekysymys vaan tärkeä osa organisaation strategiaa ja riskienhallintaa. Luontovaikutuksiin liittyy poikkeuksetta liiketoimintariskejä, jotka ovat merkittävimpiä sektoreilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista (esimerkiksi maa- ja metsätalous, elintarvike- ja tekstiiliteollisuus, energian tuotanto, rakennussektori). Useimmiten vaikutusten pienentäminen ja uudistavaan liiketoimintaan panostaminen avaavat myös mahdollisuuksia uusien markkinoiden tai kokonaan uusien palvelujen tai tuotteiden muodossa.
Hyödynnämme luontovaikutusten ja näihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa kansainvälisiä standardeja (muun muassa SBTN ja TNFD), jotka tarjoavat työlle yleisesti hyväksytyt raamit ja tukevat CSRD-kestävyysraportoinnin toteutuksessa.
Liiketoiminnan luontovaikutukset ulottuvat raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen ja aina tuotteiden loppukäyttöön ja kierrätykseen saakka. Luontovaikutuksia mitataan ja todennetaan luontojalanjälkilaskennalla. Luontojalanjälki lasketaan hyödyntämällä tieteellisiä tietokantoja ja organisaation kirjanpitoa. Luontojalanjälkilaskennan edelläkävijä on Jyväskylän yliopisto, jonka kehittämää laskentamallia on hyödynnetty muun muassa S-ryhmän luontojalanjäljen laskentaan. Teemme tiivistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa laskentamenetelmän jalkauttamiseksi yrityksille ja luontovaikutusten laskentamenetelmien jatkokehittämiseksi.
Yritysten luontotyön ensimmäinen askel on usein biodiversiteettistrategian tai -tiekartan laatiminen. Biodiversiteettistrategian tarkoituksena on lisätä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä liiketoimintaan sekä yrityksen mahdollisuuksista hallita siihen liittyviä riskejä ja löytää kilpailuetua monimuotoisuuden turvaamisesta. Parhaimmillaan biodiversiteettistrategia linkittyy tiiviisti liiketoimintastrategiaan, ja on osa yrityksen riskienhallintaa. Se myös tukee yrityksen sijoittajia, jotka vaativat yhä useammin sijoituskohteiltaan linjauksia luonnon monimuotoisuudesta ja raportointia oman toimintansa vaikutuksista, riskeistä ja riippuvuuksista (esimerkiksi TNFD:n mukaisesti). Tuemme myös luonto- ja ilmastotyön yhteensovittamisessa.
Olennaisuusanalyysi on keskeinen osa yritysten vastuullisuustyötä. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa suuret yritykset tekemään kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment, DMA), jossa määritellään organisaation merkittävimmät vastuullisuusteemat. Analyysissä otetaan huomioon kaksi näkökulmaa: yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä ympäristön ja yhteiskunnan muodostamat riskit ja mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnalle. Olennaisten vastuullisuusteemojen tunnistamista ja arviointia ohjaavat ESRS-standardit.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä sidosryhmillä on suuri rooli, ja työhön sisältyy tyypillisesti sidosryhmien kartoitus ja näiden näkemysten kerääminen. Analyysin lopputulokset hyödyttävät yrityksiä raportointia laajemmin; ne luovat myös laajemmin pohjaa vaikuttavalle ja liiketoimintastrategiaa tukevalle vastuullisuustyölle. Analyysin tekeminen on arvokasta myös pienemmille, vielä CSRD-raportointivelvotteiden ulkopuolelle jääville organisaatioille. Se antaa valmiudet vastata toimitusketjuista tuleviin raportointivaatimuksiin, ja sitä voi hyödyntää pohjana esimerkiksi vastuullisuusstrategian laatimiseen.
Luotettava ja kattava luontotieto muodostaa perustan luontoon liittyvien riskien hallinnalle ja mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Uudet ja kehittyvät datankeruumenetelmät, kuten satelliittikuviin ja tekoälyyn perustuva kartoitus sekä eDNA, avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ymmärtää ja mitata biodiversiteettiä kattavammin ja tehokkaammin. Kehitämme aktiivisesti biodiversiteetin mittaamista ja seurantaa, ja tuomme yritysten käyttöön parhaita tietolähteitä luontovaikutusten ymmärtämiseen, tieteellisesti perusteltujen tavoitteiden asettamiselle (SBTN), ja investoinneille uusin ja uudistaviin liiketoimintoihin.
Ekologinen kompensaatiossa ihmisen toiminnan aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla. Luontohaittojen aiheuttajan tulee aina toimia lieventämishierarkian mukaisesti, eli luontohaittoja tulee ensisijaisesti välttää ja vähentää, mahdollisuuksien mukaan korjata haitta-alueella, ja vasta viimeisenä jäljelle jäävä väistämätön luontohaitta tulee kompensoida.
Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä säädetään Suomen luonnonsuojelulaissa. Hyvitys tehdään joko tuottamalla luonnonarvoja tai suojeluhyvityksellä. Tuemme yrityksiä, kuntia ja maanomistajia luontoarvojen kartoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa sekä lain mukaisten hyvityssuunnitelmien laatimisessa.
Vastuullisuus ei ole vain vaatimustenmukaisuutta. Luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyy konkreettisia ja akuutteja riskejä, jotka toteutuessaan tulevat muokkaamaan kuluttajien käyttäytymistä ja yritysten liiketoimintamalleja ennen näkemättömällä tavalla. Koronapandemian seuraukset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka rajuja ja nopeita luontoon liittyvät toimintaympäristön muutokset voivat olla.
Autamme yrityksiä tunnistamaan, hallitsemaan ja raportoimaan liiketoiminnan luonto- ja ilmastoriskejä. Riskit jaetaan tyypillisesti fyysisiin riskeihin (raaka-aineiden saatavuuteen tai hintoihin liittyvät riskit), siirtymäriskeihin (kuten lainsäädännön tai markkinoiden muutokset, jotka säteilevät rahoitukseen ja operaatioihin), ja systeemitason riskeihin (esimerkiksi koko talousjärjestelmän vakauteen kohdistuvat riskit).
Lainsäädäntö ympäristöväittämien ja vastuullisuusviestinnän ympärillä kiristyy, ja kuluttajat vaativat selkeää ja totuudenmukaista markkinointia valintojensa tueksi. Vastuullisuudesta saa ja pitää viestiä, mutta väitteiden tulee perustua tieteeseen ja laadukkaaseen sekä todennettavissa olevaan dataan. Autamme organisaatioita vastuullisuusviestintään tarvittavan datan tuottamisessa ja viestinnän suunnittelussa. Tuotetun datan avulla viher- ja vastuullisuusväittämiä voidaan tehdä uskottavasti ja lainmukaisesti.
Teemme ympäristömarkkinoinnin juridiikan ja muiden compliance-palveluiden tuottamisessa tiivistä yhteistyötä Laininen Law kanssa. Strategisen vastuullisuusviestinnän ja raportoinnin kumppanimme on Miltton.
EU:n yritysvastuulaki (CSDDD) vaati yrityksiä noudattamaan huolellisuusvelvoitetta, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Huolellisuusvelvoite määrittää, kuinka hyvin yrityksen tulee tuntea arvoketjunsa ja mitä toimenpiteitä sen tulee tehdä täyttääkseen vaaditun huolellisuuden tason. Velvoite asettaa eri kokoisille yrityksille erilaisia vastuullisuusvaatimuksia.
Autamme yrityksiä ymmärtämään huolellisuusvelvoitteen vaatimukset, tunnistamaan liiketoiminnan vaikutukset luontoon ja ihmisiin, ja annamme käytännönläheistä tukea vaatimusten toteuttamiseen. Erityisosaamistamme ovat alkuperäiskansoihin liittyvät ihmisoikeuskysymykset.
Tietosuojaseloste/Evästeet – Kotisivut: kraak.fi
