Järjestimme Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa saamelaisnuorille työpajan, jossa kysyimme nuorten toiveista ja vaikuttamismahdollisuuksista metsien käyttöön ja suojeluun liittyen. Kävi ilmi, että metsät ovat saamelaisnuorille tärkeitä, mutta he kaipaisivat enemmän vaikutusmahdollisuuksia niihin liittyen.
Luontoa on mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Indigenous Knowledge and Arctic Forests (IKForest) -hankkeessa, jossa tarkastellaan metsien suojelun ja ennallistamisen politiikkaa sekä käytäntöjä arktisella alueella alkuperäiskansojen oikeuksien ja perinteisen tiedon näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on edistää oikeudenmukaista ja eettistä metsien suojelun ja ennallistamisen suunnittelua ja käytäntöjä arktisilla alkuperäiskansojen mailla.
Osana hanketta osallistuimme Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston Inarissa järjestämään Saamelaisnuorten konferenssiin, jossa pidimme 14–30-vuotiaille saamelaisnuorille työpajan metsien käyttöön ja suojeluun liittyen. Työpajan keskustelut ja luova työskentely tarjosivat arvokkaita näkökulmia saamelaisnuorten toiveisiin ja tarpeisiin.
Se, että työpajan pitäjät olivat itsekin saamelaisia, loi työpajaan turvallisemman tilan keskustella avoimesti, ja ilman tarvetta selittää perusteita saamelaisesta elämästä, arjesta ja maailmankuvan eroista länsimaiseen ihmiseen verrattuna. Työpaja pidettiin pohjoissaamen kielellä, joka tarjosi osallistujille mahdollisuuden keskustella omalla äidinkielellään. Onkin todella tärkeää, että alkuperäiskansoja osallistettaessa ja kuultaessa osallistujien taustaa ja kulttuuria ymmärrettäisiin, ja siksi kannattaa aina harkita, voisiko työtä toteuttamaan saada samasta taustasta tulevia ihmisiä.
Nuoret näkevät muutokset luonnossa ympärillään
Nuoret kertoivat, että he ovat eläneet koko elämänsä luonto ympärillään ja osana sitä. Kun heiltä kysyttiin heidän suhteestaan metsiin, nuorten oli vaikea kuvata sitä ja erottaa luontoa omasta itsestään. Niin itsestään selvä ja luonnollinen osa heidän elämäänsä se on koko ajan ollut. Keskusteluissa kävi myös hyvin ilmi pohjoissaamenkielisen sanan meahcci ero suomen kielen sanaan metsä. Siinä missä Suomessa metsä tarkoittaa puustoista aluetta, saamen kielessä meahcci on laajempi käsite ympäristöstä, ja voi käsittää myös tunturia, suota tai muuta luonnonympäristöä.
Keskustelut myös paljastivat, että saamelaisnuoret tekevät hyvin tarkkoja havaintoja muutoksista ympäristössään. Nuoret olivat havainneet ympäristössään useiden vieraslajien tulon ja nähneet puurajan nousevan tunturissa ylemmäs. He olivat huomanneet, että ympäristössä kuuluu uusien lintulajien ääntä ja toisten ääni katoaa, ja että porot ovat hakeutuneet aikaisempaa useammin asutuksen lähistölle helteitä pakoon.
Unelmien metsässä ei olisi pysyviä ihmisen jättämiä jälkiä
Eniten nuoria huolestuttivat ilmastonmuutoksen aikaansaamat muutokset, sekä saamelaisilta elintilaa vievä muu maankäyttö, joista erityisenä uhkana nousi esille matkailu. Nuoret ovat omakohtaisesti kokeneet, kuinka matkailurakentaminen, motocross-radat, uudet retkeilyreitit ja matkailijoiden jäljet luonnossa muuttavat maisemaa ja heidän arkensa elinympäristöä. Kehitykseen nuoret olivat vaikuttaneet esimerkiksi allekirjoittamalla adressin, jossa vedottiin pahimpien matkailun ylilyöntien välttämiseen.
Työpajan luovan työskentelyn osiossa kuvittelimme, millainen olisi unelmien metsä. Saamelaisnuorten unelmien metsässä ei olisi rajoja, ei pysyviä ihmisen jättämiä jälkiä, luonto olisi monipuolista ja siellä olisi marjoja ja lohia. Unelmien metsässä olisi tilaa ja mahdollisuus elää omaa elämäänsä saamelaisena, luonnosta elanto saaden, yhteydessä omiin juuriin ja omaan identiteettiin.
Asiantuntijana ja konsulttina minua harvemmin alkaa työpajaa pitäessä itkettää, mutta saamelaisnuorten kertoessaan huolestaan ympäristöstään ja toiveistaan omasta tulevaisuudestaan olivat niin koskettavia ja samaistuttavia, että en voinut välttyä kyyneleiltä.
Älkää ajatelko niin paljon vain rahaa
Päättäjiltä saamelaisnuoret toivoisivat, että älkää ajatelko niin paljon vain rahaa ja taloudellista hyötyä. Älkää ajatelko meidän kuulemista rasti ruutuun -harjoituksena, vaan kuunnelkaa oikeasti mitä me tarvitsemme ja toivomme. Ymmärtäkää, miten teidän päätöksenne ja tekonne vaikuttavat meihin ja meidän perheisiimme ja yhteisöömme. Kunnioittakaa luontoa ja meitä osana sitä.
Viemme tämän työpajan tulokset osaksi hankkeemme loppuraporttia. Meidän vastuullamme on vahvistaa nuorten ääntä, ja varmistaa, että se päätyy päättäjien korviin. Työpajaan osallistuneiden saamelaisnuorten ajatuksissa on paljon sellaista viisautta, jota ei turhan usein kyynistyneiden aikuisten puheissa kuule. Toivon sydämestäni, että tällä kertaa nuorten viestit kuullaan, ja että niillä olisi konkreettinen vaikutus tuleviin päätöksiin metsien ja luonnon suojelusta ja käytöstä.
”Háliidan, ahte meahcis johttit máhttet guođđit meahci dakkárin, go dat lei ovdal sin mannama dohko. Haluan, että metsässä kulkevat osaisivat jättää metsän sellaiseksi kun se oli ennen kuin he menivät sinne.” – Piibe Aikio, työpajan osallistuja
Teksti: Inka Musta, joka työskentelee tutkimuksen toteuttajana ja konsulttina IK Forest -hankkeessa Luontoalla
Kuva: Anni-Sofia Niittyvuopio, joka työskentelee alkuperäiskansatiedon asiantuntijana IK Forest -hankkeessa Sykessä