Yritysten luonto- ja ilmastoväittämät ovat parhaillaan murroksessa: sekä valvonta että sääntely tiukentuvat, ja samalla kuluttajat odottavat yrityksiltä täsmällistä, totuudenmukaista ja läpinäkyvää vastuullisuusviestintää.
Viherväittämiä koskevan sääntelyn kehitystä ohjaavat samat periaatteet kuin esimerkiksi kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD) ja yritysvastuulakia (CSDDD). Siksi yritykselle on kannattavaa luoda kestävä pohja vastuullisuustyölle, jotta se vastaa näihin kaikkiin uusiin vaatimuksiin.
Kaikki lähtee arvoketjun tuntemuksesta
Yrityksen ilmasto- ja luontotyön sekä sen raportoinnin ja viestinnän perusperiaatteena on olennaisten ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niiden vähentäminen lievennyshierarkian mukaisesti. Tämä edellyttää vahvaa ymmärrystä yrityksen arvoketjusta ja sen kaikista ympäristövaikutuksista (scope 1-3). Vahva arvoketjun ymmärtäminen on myös kestävyysraportointidirektiivin ja sitä ohjaavan olennaisten vaikutusten tunnistamisen, sekä yritysvastuudirektiivin huolellisuusperiaatteen taustalla.
Arvoketjun ja ympäristövaikutusten kartoittamiseen on olemassa kansainvälisesti tunnustettuja viitekehyksiä, kuten TNFD (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures) ja SBTN (Science-based Targets for Nature), jotka tarjoavat työlle selkeät raamit ja tukevat myös kestävyysraportointia. Yrityksen kannattaa tarkastella näitä viitekehyksiä liiketoimintansa näkökulmasta ja hyödyntää niitä käytännönläheisesti ja johdonmukaisesti.
Avainkysymykset ovat strategisia
Luonto- ja ilmastovaikutusten ymmärtäminen on nykyään kriittinen osa riskienhallintaa, oli kyseessä pieni tai suuri yritys. Luontoon liittyvät fyysiset riskit ja siirtymäriskit ovat todellisia, ja ne linkittyvät suoraan myös lainmukaiseen viestintään. Tulevaisuudessa tuote- ja palvelukehityksen tulisi pohjautua vastuulliseen liiketoimintastrategiaan, joka ottaa huomioon planetaariset rajat. Ympäristövaikutusten hallinnasta voi muodostua yritykselle merkittävä kilpailuetu.
Vastuullisuustyö edellyttää yrityksissä vahvaa johtajuutta, selkeän vision ja tavoitteiden asettamista sekä yrityskulttuuria, jossa ymmärretään ilmaston ja luonnon merkitys kestävän liiketoiminnan mahdollistajina pitkällä aikavälillä. Tämä vaatii myös pitkäjänteistä ajattelua sekä eri osastojen ja liiketoimintayksiköiden välistä yhteistyötä. Kyseessä on tavallinen strategiaprosessi, johon sisältyvät esimerkiksi skenaarioanalyysit, muutoksen mahdollisuuksien arviointi ja transitiosuunnitelman laatiminen.
Ympäristömarkkinointi on helppoa ja turvallista, kun sen taustalla on vahva vastuullisuustyö. Yritys, joka sijoittaa luonnon ja vastuullisuuden liiketoimintastrategiansa ytimeen, pystyy hallitsemaan ympäristöriskejä tehokkaasti ja viestimään ilmasto- ja luontotyöstään tavalla, joka vastaa sekä sääntelyn vaatimuksiin että kuluttajien odotuksiin. Viherväittämien tulisi olla vain jäävuoren huippu – näkyvin osa yrityksen kokonaisvaltaisesta ympäristötyöstä.
Lue lisää aiheesta ”Mitä saa sanoa?” -oppaasta, jonka olemme tehneet yhteistyössä Compensate-säätiön ja Asianajotoimisto Laininen Law’n kanssa. Opas tarjoaa yrityksille käytännön ohjeita lainmukaisten ympäristöväittämien käyttöön ja aidon vastuullisuustyön toteuttamiseen.
Teksti: Lauri Tamminen
Kuva: Annie Spratt on Unsplash