Ulkomaisen työvoiman osuus metsänhoitotöissä jatkaa kasvuaan, ja ilman sitä osa metsätaloudelle kriittisistä toimenpiteistä uhkaa jäädä tekemättä. Kotimaasta työvoimaa raskaalle ja kausiluontoiselle työlle on yhä vaikeampaa löytää. Yhtälö ei ole ongelmaton, sillä ulkomaisia metsureita palkkaavien metsäpalveluyrittäjien on todettu kohtaavan työnantajavelvoitteissaan haasteita. Viranomaisten ja ammattiliittojen mukaan ulkomaisten metsureiden peruspalkka jää usein liian alhaiseksi, ja työehtosopimuksia rikotaan säännöllisesti. Tämän on todettu aiheuttavan merkittäviä ongelmia työturvallisuudessa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa. Toiminta luo myös epäoikeudenmukaista kilpailua ja asettaa ulkomaiset työntekijät haavoittuvaan asemaan. Tyypillisesti työntekijöiden ihmisoikeusasioiden ajatellaan koskevan globaaleja arvoketjuja ja kehittyviä maita, mutta kysymykset ovat yhtä relevantteja myös Suomessa.
Metsureiden kohdalla ongelmat ovat usein rakenteellisia. Ulkomaalainen metsätyöntekijä Suomessa kohtaa kielimuurin, kulttuurierot, sopeutumisen asumis- ja työolosuhteisiin, työterveys- ja turvallisuusvaatimukset, sekä erilaiset työehtosopimukset. Lisäksi oikeussuojakeinot ovat puutteelliset. Ulkomaalaisen metsätyöntekijän on myös noudatettava Suomen lainsäädäntöä, mikä lähtökohtaisesti poikkeaa kotimaasta.
Ulkomaisen työvoiman asianmukaisen kohtelun ja ihmisoikeuksien turvaaminen on metsäsektorin arvoketjuille kriittisen tärkeää. Metsäteollisuus rakentuu hyvän metsänhoidon varaan, ja ongelmat arvoketjun alkupäässä tulevat heijastumaan yhä vahvemmin myös puuta jalostavaan teollisuuteen.
Vaatimukset liiketoiminnan kestävyydelle ja siitä raportoimiselle kasvavat huimaa vauhtia, ja kaikilla arvoketjun toimijoilla on oma roolinsa kestävyyden varmistamisessa. EU:n tuleva yritysvastuulaki korostaa tarvetta noudattaa nk. huolellisuusvelvoitetta, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.
Ensi vuoden alusta suurille yrityksille sovellettavaksi tuleva EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitoutumista reiluihin työehtoihin ja avoimuuteen läpi arvoketjun. Ulkomaisille metsureille on taattava asianmukainen palkka, turvalliset työolosuhteet ja oikeuksien kunnioittaminen.
On huomionarvoista, että EU:n yritysvastuusääntelyssä vastuullisuutta ei voida ulkoistaa. Tämä on merkityksellistä metsänhoitotöissä, jossa työn ketjuttaminen luo lisähaasteita vastuullisuuden varmistamiseen. Työn tilaaja solmii sopimuksen metsäpalveluyrityksen kanssa, joka voi ulkoistaa työn useille aliurakoitsijoille. Jatkossa ketjutuksen haasteisiin on pystyttävä vastaamaan paremmalla sopimisella ja muilla käytännöillä. Tiedon lisääminen, ihmisoikeusvaikutusten arviointi, ja mahdollinen toimintaperiaatteiden ja sopimusten päivitys ovat avainasemassa metsänhoitotöiden sosiaalisen kestävyyden ja alan maineen ja kilpailukyvyn varmistamisessa.
Lauri Tamminen, Luontoa & Juho Saloranta, Opinio Juris
Opinio Juris Oy on yritysvastuun ja kestävän kehityksen kokonaisuuteen ja sitä määrittävään sääntelyyn erikoistunut asiantuntijayritys, jonka juristiasiantuntijat Merja Pentikäinen ja Juho Saloranta ovat kansainvälisestikin tunnustettuja alan osaajia. Opinio Jurisin asiantuntijoilla verkostoineen on syväosaamista erityisesti sosiaalisen vastuun ja sen perustana olevan ihmisoikeusvastuun kysymyksissä. Lisäksi he hallitsevat taloudellisen vastuun ja hyvän hallinnon teemat ja kuuluvat vastuullisen sopimisen eturivin asiantuntijoihin. Luontoa ja Opinio Juris tarjoavat yhdessä kokonaisvaltaisia vastuullisuuspalveluita ja huippuasiantuntemusta kaikissa vastuullisuuden teemoissa yhden luukun periaatteella.