Aurinkoenergia on keskeisessä roolissa siirryttäessä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Aurinkoenergian kehitys etenee nopeasti myös Suomessa. Taaleri Energia on tuuli- ja aurinkovoimahankekehittäjä ja uusiutuvan energian rahastonhoitaja, ja yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Taaleri SolarWind III -rahaston sijoitus 129 MWp aurinkovoimalaan Joroisissa on ainutlaatuinen Suomessa ja asettaa uuden vastuullisuuden tason uusiutuvan energian hankkeille. Luontoa Oy arvioi hankkeen ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä loi seurantaan ja raportointiin kehikon, joka varmistaa hankkeen toteutumisen Taaleri Energian vastuullisuusstrategian ja raportointistandardien mukaisesti. Lisäksi Luontoa tarjosi teknistä tukea rakentamisen suunnitteluun luonto- ja ilmastotavoitteiden täyttymiseksi.
Maankäytön muutoksen ympäristövaikutukset
Aurinkovoimala rakennetaan Tervajoensuolle, joka ojitettiin yli 50 vuotta sitten. Alue oli alun perin lähes puuton, ja ojitus on muuttanut sen ekologista tilaa merkittävästi. Vaikka alueelle on ajan myötä kasvanut puustoa, sen metsätaloudellinen arvo on vähäinen.
Tervajoensuo on ollut ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena jo pitkään, eikä alueella ole uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja. Alueen vähäinen taloudellinen ja ekologinen arvo tekee siitä hyvin soveltuvan aurinkoenergian tuotantoon.
Voimala rakennetaan siten, että alueen lisäkuivatusta vältetään. Kelluvat tiepohjarakenteet minimoivat maaperän häiriöitä ja vähentävät merkittävästi tienpohjaan tarvittavan maa-aineksen määrää. Rakennusvaiheen jälkeen alueen ojiin rakennetaan säätelypatoja, joilla suon hydrologiaa voidaan ennallistaa vedenpintaa nostamalla. Alueelta kaadettavia puita hyödynnetään tierakenteissa, jolloin niiden sisältämä hiili pysyy sitoutuneena uudelleen vettyvässä turpeessa.
Vesistöjen suojelun näkökulmasta Tervajoensuolle rakentaminen on turvallista. Suoalue saa vetensä pääasiassa sateista, eikä sillä ole merkittäviä ulkoisia valuma-alueita. Vaikka puuston poisto ja rakentaminen aiheuttavat jonkin verran ravinnevalumia, alue on luontaisesti vähäravinteinen. Laskelmat osoittavat, että ehdotetuilla suojatoimilla valumat jäävät vähäisiksi, ja rakentamisen jälkeen alueen ravinnekuormitus tulee laskemaan nykyisestä tasostaan, mikä pitkällä aikavälillä tukee vesistöjen tilaa. Toisin kuin useimmat aurinkovoima-alueet, kohdetta,ei aidata, jotta maaeläimet voivat liikkua vapaasti.
Maankäytön muutoksen ilmastovaikutukset
Laskelmiemme mukaan Hallanvahti-aurinkovoimalan rakentamisesta syntyy vuosittain noin 500 tonnin CO₂-ekv päästöt, joihin sisältyy myös sähkönsiirtoverkon laajentamisen vaikutukset. Päästöt aiheutuvat pääasiassa puuston poistosta. Samanaikaisesti pohjaveden palauttaminen parantaa hieman maaperän hiilitasetta ja ennen kaikkea säilyttää turpeeseen sitoutuneen hiilen. Laskelmat osoittavat, että turvekerros sisältää 80 kertaa enemmän hiiltä kuin alueen puusto. Vedenpinnan palauttamisesta aiheutuvan metaanipäästöjen riskin arvioidaan olevan matala alueen ominaispiirteiden vuoksi. Hankkeen synnyttämät päästöt vastaavat vain 1,7 % hankkeen vuosittaisesta päästövähennyspotentiaalista, joka saavutetaan fossiilisten energialähteiden korvaamisella.
Sosiaaliset vaikutukset ja yhteisön osallistaminen
Uusiutuvan energian hankkeiden ympäristövaikutukset liittyvät läheisesti niiden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen. Paikallisia sidosryhmiä on ollut aktiivisesti mukana Hallanvahti-hankkeessa alusta lähtien, ja heidän näkemyksensä alueen luontoarvoista on ollut keskeinen osa suunnittelua.
Yksi hankkeen merkittävimmistä aloitteista on Tervajoen palauttaminen alkuperäiseen uomaansa. Kun Tervajoensuo kuivattiin vuosikymmeniä sitten, joki ohjattiin uuteen reittiin, mikä lisäsi ravinne- ja kiintoainevalumia Sysmäjärveen. Joen palauttaminen alkuperäiseen uomaansa mahdollistaa sen virtaamisen kosteikon läpi, mikä parantaa Sysmäjärven vedenlaatua. Hankkeen käynnisti paikallinen asukas ja ympäristövaikuttaja Sakke Häyrinen, joka on seurannut Sysmäjärven vedenlaadun heikkenemistä vuosikymmenten ajan. Hänen mukaansa järven veden kirkkaus on laskenut alkuperäisestä kolmesta metristä vain 30 senttimetriin. Tervajoen palautustyöt saatiin päätökseen vuonna 2024, ja vaikutuksia seurataan edelleen.
Seuranta ja seuraavat askeleet
Laskelmat osoittavat, että Tervajoensuo on ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta hyvin soveltuva aurinkoenergian tuotantoon. Kuivatettujen soiden aurinkovoimaloiden päästö- ja ekosysteemivaikutuksista on kuitenkin vielä vähän tutkimustietoa. Hallanvahti-hanke tuottaa arvokasta tietoa tulevaisuuden kehityshankkeille, ja sen keskeisiä ympäristövaikutuksia, kuten pohjaveden tason ja kasvillisuuden muutoksia seurataan aktiivisesti.
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutuksiltaan nettopositiivinen lopputulos, noudattaen vaikutusten minimoimisen hierarkiaa. Tämä tarkoittaa, että negatiivisia vaikutuksia pyritään ensisijaisesti välttämään huolellisella kohdevalinnalla, ja toissijaisesti niitä vähennetään ja positiivisia vaikutuksia lisätään rakentamisen ja ylläpidon aikana. Mahdollinen ekologisen kompensaation tarve sekä luonnonarvokaupan edellytykset arvioidaan myös osana vaikutusten seurantaa. Lisäksi arviointia laajennetaan kattamaan aurinkopaneelien ja infrastruktuurin materiaalien ja komponenttien vaikutukset, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset luontoon ja ilmastoon ymmärretään kattavammin.
Kehitetyt tieteeseen perustuvat ja läpinäkyvät vaikutusarviointimenetelmät auttavat Taaleri Energiaa jatkuvasti kehittämään vastuullisuusstrategiaansa ja tarjoavat sijoittajille mitattavaa raportointidataa hankkeen vaikutuksista. Kokonaisvaltainen lähestymistapa kestävyyteen – joka yhdistää ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja yhteisölähtöiset aloitteet – varmistaa, että sijoitus tuottaa pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia useilla tasoilla.
Teksti on julkaistu vieraskynänä Taaleri Energian vastuullisuusraportissa 2024.
Teksti ja kuva: Lauri Tamminen, hankkeen pääasiantuntija