Turku on ottanut tavoitteeksi luontopositiivisuuden vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoitteella se haluaa nousta yhdeksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että luonnon tila ei Turussa enää heikkene, vaan elinympäristöjen ja lajien tilanne on kääntynyt positiiviseen suuntaan. Myös Varsinais-Suomen liitto on ottanut tavoitteekseen, että luonnon monimuotoisuus vahvistuu jo ennen vuotta 2030.
Nämä ovat juuri sellaisia tavoitteita, joita tässä ajassa tarvitaankin. On siirryttävä eteenpäin ajatuksesta, että kaikki taloudellinen toiminta voi ilman seurauksia aiheuttaa luonnon tilan heikkenemistä. Kun taloudellinen toiminta saadaan tukemaan luonnon elpymistä, luodaan pohja kestävälle talousjärjestelmälle myös yritysten näkökulmasta.
Yhtenä ratkaisuna luonnon tilan parantamiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle on luonnonarvomarkkinoiden vauhdittaminen alueella. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan toimintaa, jossa luonnon monimuotoisuuden parantamisesta syntyville hyödyille muodostuu taloudellinen arvo. Se on hyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontoa elvyttäviin toimiin ja tuo mahdollisuuden laajentaa aiheuttaja maksaa -periaatetta ympäristön saastumisesta myös luonnon monimuotoisuuden tarkasteluun.
Kun luonnonarvomarkkinoiden toimia, kuten ennallistamista ja luonnonhoitoa kohdennetaan alueille, joissa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien määrä on suuri ja heikkeneminen todennäköisintä, työhön käytetyn rahan vaikuttavuus kasvaa. Siksi maankäytön suunnittelussa on oleellista ottaa huomioon luonnonarvomarkkinoiden alueellinen näkökulma.
Tähän tarpeeseen on kehitteillä uusia menetelmiä. Näistä yksi on Luontoan ja KOKO Forestin kehitystyö, jossa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoituksella rakennetaan menetelmää, joka auttaa suunnittelemaan ekologista kompensaatiota, hyvitysalueiden tunnistamista ja muuta luontotyötä. Työ mahdollistaa luontovaikutusten läpinäkyvän mittaamisen ja hallinnan ja se perustuu kaukokartoitukseen, maastodataan ja näitä yhdistävään tekoälymallintamiseen. Tätä menetelmää on mahdollista käyttää myös kaavasuunnittelussa, jota varten voidaan tuottaa luotettava ja käytännössä hyödynnettävä arvio luontohaitoista sekä niiden hyvittämismahdollisuuksista. Kaukokartoitus mahdollistaa laajojen alueiden kustannustehokkaan tarkastelun. Samalla uusi menetelmä tuo ratkaisun aiemmin vaikeasti tunnistettuihin, mutta ekologisesti ratkaiseviin muuttujiin, kuten lahopuun määrään ja puuston rakennepiirteisiin.
Menetelmän tuloksia testataan ja validoidaan jo käytännössä yhdessä isoimpien kaupunkien kanssa osana kaupunkien maankäytön suunnittelua ja muuta luontotyötä.
Työkalu tukee luonnonarvomarkkinoilla tarvittavien menetelmien automatisointia ja laajentamista eri puolille Suomea. Se on tärkeää myös kuntien ja yritysten näkökulmasta, sillä luontovaikutusten luotettava mittaaminen on nousemassa niille keskeiseksi kilpailutekijäksi. Tarve tälle syntyy esimerkiksi Euroopan Unionin ennallistamisasetuksen kansallisesta toteuttamisesta, yritysten raportointivelvoitteista sekä pankkien ja vakuuttajien tarpeesta tunnistaa ja hillitä tulevaisuuden riskejä ilmastoon ja luontokatoon liittyen. Näiden lisäksi kunnilla on tietysti tarve tarjota ihmisille terveellinen asumisympäristö, mihin monimuotoinen luonto terveyshyötyineen kuuluu.
Turun ja Varsinais-Suomen luontotavoitteet ovat hyvät. Niiden saavuttaminen vaatii päätöksenteon ja maankäytön suunnittelun tueksi mitattavaa tietoa. Luontopositiivisuus tarvitsee toteutuakseen kykyä tunnistaa, missä luontoarvot heikkenevät, missä niitä voidaan parhaiten vahvistaa ja miten toimien vaikuttavuutta voidaan seurata. Tähän on jo mahdollista löytää menetelmiä.
Luontokadon pysäyttäminen ei ratkea yksin luonnonarvomarkkinoiden avulla, vaan se edellyttää systeemistä muutosta yhteiskunnassa. Luonnonarvomarkkinat ovat kuitenkin tärkeä työkalu, jonka avulla luonnon tilan parantaminen tuottaa myös suoraa liiketoiminnallista hyötyä.
Teksti: Paloma Hannonen (julkaistu Turun Sanomissa 29.6.2026)
Kuva: Giåm on Unsplash