Vihreää siirtymää ei saa toteuttaa alkuperäiskansojen kustannuksella

Vihreä siirtymä aiheuttaa kasvavaa painetta uusille maankäyttöhankkeille Saamenmaalla niin Suomessa, Norjassa, Venäjällä kuin Ruotsissa. Erityisesti tuulivoimaan ja kaivosteollisuuteen liittyviä hankkeita on suunnitteilla ja vireillä lukuisia. 

Hankkeilla on positiivisia vaikutuksia, mikäli ne edistävät fossiilisista raaka-aineista ja energiasta irrottautumista ja siten hillitsevät ilmastonmuutosta. Ne myös luovat uusia työpaikkoja ja tuovat maavuokra- ja verotuloja usein harvaan asutuille seuduille ja siten vahvistavat työllisyyttä sekä alue- ja kansantaloutta.

Saamelaisten oikeuksia ei ole otettu riittävästi huomioon

Kuitenkin, jos hankkeiden toteutuksessa ei oteta huomioon sosiaalista kestävyyttä eikä alkuperäiskansojen oikeuksia, eivät ne todellisuudessa ole kestäviä eivätkä vastuullisia, vaikka niitä vihreiksi kutsuttaisiinkin. Saamelaiset ovat jo vuosisatojen ajan joutuneet väistymään valtaväestön tarpeiden tieltä ja tehneet osansa energiasiirtymän toteuttamiseksi. Yksi karuimpia esimerkkejä Suomen historiassa on Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentaminen 1960-luvulla vesivoimaa varten. Tuolloin kokonaiset saamelaiskylät ja laajat porojen laidunmaat jäivät veden alle, ja lukuisat ihmiset joutuivat jättämään kotinsa. Nyt kiihtyvät vihreän siirtymän investoinnit tarkoittavat elintilan kaventumista entisestään. Saamelaisnuorten tulevaisuudenusko ja mahdollisuudet jatkaa perinteisten elinkeinojen parissa heikkenevät. Saamelaiskulttuuri on vahvasti sidoksissa maahan. Ilman yhteyttä maahan ja siitä riippuvaisiin perinteisiin elinkeinoihin ei saamelaiskulttuurilla ole säilymisen edellytyksiä. 

Yksi pahimmista epäonnistumisista on Keski-Norjan Fovseniin (Fosen) rakennettu 151 turbiinin tuulipuisto. Tuulimyllyt rakennettiin ennen kuin sen vaikutukset saamelaiskulttuuriin oli kunnolla arvioitu. Vasta myllyjen rakentamisen jälkeen alueen poronhoitajien haastettua yhtiön oikeuteen, Norjan korkein oikeus totesi, että tuulivoimala haittaa poronhoitoa ja siten loukkaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana. Laittomat tuulimyllyt ovat pyörineet Norjassa nyt yli kahden vuoden ajan ja aiheuttaneet mittavia kansainvälistäkin huomiota saaneita protesteja. Tuulivoimayhtiö Fosen Vind myös tuomittiin maksamaan paikallisille poronhoitajille puolen miljoonan euron korvaukset. 

Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten turvaama asema 

Saamelaisille on taattu Suomen perustuslaissa oikeus alkuperäiskansana kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeudesta on edelleen säädetty monessa muussa lainsäädännössä, lähinnä maankäyttöön liittyen, mutta perustuslain pyrkimykset turvata saamelaisten kulttuuria ja perintöä eivät kansallisen lainsäädännön kautta tule toteutetuksi. Tämän lisäksi alkuperäiskansojen oikeuksia turvaavat useat kansainväliset sopimukset. Kansainvälisessä oikeudessa alkuperäiskansojen asema on viimeisten vuosien aikana ottanut isoja harppauksia eteenpäin siinä missä monessa maassa – Pohjoismaat mukaan lukien – kansallinen lainsäädäntö laahaa perässä. Suomi on kansainvälisten sopimusten nojalla velvoitettu huolehtimaan alkuperäiskansojen asemasta nyt ja tulevaisuudessa, mutta se on epäonnistunut kansallisessa lainsäädännössään tämän toteuttamaan. Siksi alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi ei riitäkään kansallisen lain noudattaminen. 

Edut on mahdollista sovittaa yhteen 

Kansainvälisessä oikeudessa alkuperäiskansaoikeuksien perusta on vapaassa, tietoon perustuvassa ennakkosuostumuksessa (FPIC). Tämän periaatteen mukaisesti alkuperäiskansat tulee osallistaa hankkeisiin jo hyvissä ajoin ja pyrkiä hyvässä hengessä neuvottelemalla saavuttamaan yhteisymmärrys. Tämä ei tarkoita, että alkuperäiskansalla olisi veto-oikeus ja mahdollisuus estää kaikenlainen maankäyttö, mutta hankkeen toteuttajan tulee voida uskottavasti näyttää, että se on vilpittömästi käynyt dialogia yhteisymmärrykseen pyrkien ja arvioinut hankkeesta aiheutuvia kumulatiivisia vaikutuksia saamen kulttuuriin ja elämänmuotoihin. 

On itsestään selvää, että vastuullinen yritys ottaa toiminnassaan huomioon alkuperäiskansan oikeudet. Tähän kannustaa myös EU:n tuleva yritysvastuulaki huolellisuusvelvoitteineen sekä jo nyt voimassa oleva yritysvastuuraportointilainsäädäntö CSRD. Mikäli yrityksen toiminta vaikuttaa alkuperäiskansaan, tulee sen raportoida vaikutuksistaan ja toimistaan, joilla se varmistaa alkuperäiskansan oikeuksien toteutumisen. 

Nyt onkin hyvä hetki ottaa yrityksissä alkuperäiskansaoikeudet haltuun ja perehtyä siihen, miten yrityksen oma toiminta niihin linkittyy. Oikeuksien huomiointi hyvissä ajoin on liiketoiminnan etu ja tehokasta riskien hallintaa.

Inka Musta ja Pirita Näkkäläjärvi

Kategoriat: